Mielen moninaisuus ja sisäisen perheen systeemiteoria

Traumapsykoterapeutti ja traumapsykoterapeutti kouluttaja Ritva Ropponen keskustelemassa traumatisoitumisen seurauksista, häpeän kokemisesta ja häpeän tunteen välttelemisestä. Ritvan erityisosaamiseen kuuluu niin sanottu IFS eli sisäisen perheen systeemiteoria. Sisäisen perheen teoria antaa runsaasti työkaluja niin oman hyvinvoinnin edistämiseen kuin kanssamatkaajien tukemiseen traumasta toipumisessa.

Jaksossa nostetaan esille myös terapeuttisen, kuntouttavan arjen sisältöjä esimerkiksi lastensuojelulaitoksessa tai muussa kuntouttavassa laitostyössä.

Kiinnostuitko? Sisäisen perheen teoriasta voi lukea lisää esimerkiksi Elisa Auvisen ja Kati Sarvelan toimittamasta kirjasta Yhteinen kieli – traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen:
https://www.adlibris.com/fi/kirja/yhteinen-kieli-9789527337646?gclid=CjwKCAiA76-dBhByEiwAA0_s9TIbBF-iqWBqzbf8AW6Li4T5EpMGqBWTEUqNj-Di-z8cSFsHUGSf1hoC8SYQAvD_BwE

Teorian kehittäjän, Richard Schwartzin sivusto aiheesta (englanniksi) https://ifs-institute.com/

Traumatietoisuus lapsen varhaisten vuosien toivona ja tukena

Vieraana Minna Katajamäki.

Traumatisoituminen voi vahingoittaa lapsen itsesäätelykykyä. Jos ymmärrämme, että lapsen haitallinen käyttäytyminen voikin johtua lapsen kohtaamista hankalista elämäntilanteista, ja lapsi toimii parhaalla mahdollisella tavalla tilanteeseensa nähden, oma suhtautusmistapamme lapseen ja hänen läheisiinsä muuttuu.

Turvattomuuden tunne ja siitä seuraava vahingollinen stressi saavat lapsen kehittyvässä mielessä aikaan monimutkaisia neurobiologisia muutoksia, jotka voivat vaikuttaa lapsen kognitiivisiin kykyihin sekä tunteiden säätelyyn. Lapsi voi tulkita tavallisetkin tilanteet uhkaaviksi. Varuillaan olo saa lapsen reagoimaan epänormaaleilla tavoilla, esimerkiksi uhmakkuudella ja ali- tai ylivirittyneellä käytöksellä.

Lapsi tarvitsee runsaasti aikuisen tukea ja lämmintä kohtaamista, sydänyhteyttä! Minna Katajamäki on varhaiskasvatuksen opettaja, tunnetaito-ohjaaja, valmentaja ja kouluttaja.

Kiinnostuitko?

Minna Katajamäen kirjoitus sydänyhteydestä: https://lapsennimi.com/2018/12/sydanyhteys/

Voimasatuja aikuisille. Minna Katajamäki (kirjoittaja) ja Anna Häyrynen (kuvittaja). Kustantaja Basam Books, 2022.

Tietoa traumatisoitumisen vaikutuksesta lapseen: https://traumainformoitu.fi/traumatietoisuuden-merkitys-varhaiskasvatuksessa/

Tietoa traumatisoitumisen vaikutuksien ja nepsy-oireiden samankaltaisuudesta (englanniksi):

https://www.childdevelopmentclinic.com.au/adhd-and-complex-trauma.html

https://www.nctsn.org/sites/default/files/resources/is_it_adhd_or_child_traumatic_stress.pdf

Artikkeli itsemyötätunnosta YHTS:n sivuilta: https://www.yths.fi/terveystieto/mielenterveys/itsemyotatunto/

Asiasanat: trauma ja lapsuus, traumatietoinen varhaiskasvatus, trauman vaikutukset, itsemyötätunto, sydänyhteys, tunnekuorma

Toivoa toipumiseen polyvagaali teorian ymmärtämisestä

Vieraana Anne Pelkonen. Traumaattiset menneisyyden kokemukset voivat vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin vielä pitkälle tulevaisuuteen. Liian kipeät tapahtumat vaikuttavat stressinsäätelyjärjestelmään, vahingoittaen kykyä rauhoittua ja rentoutua tai säädellä omaa oloa muutenkaan. Trauma ikään kuin koteloituu kehoon, eikä sitä aina edes muista tai huomaa, vaikka sen vaikutukset tuntuisivatkin.

Polyvagaali teoria auttaa hahmottamaan niitä haitallisia muutoksia, joita liian traumaattiset kokemukset saavat meissä aikaan. Lisäksi saamme tärkeää ymmärrystä siitä, miten voimme tukea omaa hyvinvointiamme ja omia itsesäätelytaitojamme sekä tukea lähellämme olevia toipumaan ja säätelemään omaa oloaan. Polyvagaali teoria antaa erittäin tärkeää ymmärrystä vireystilaikkunasta.

Anne Pelkonen on psykiatrian erikoislääkäri, traumapsykoterapeutti kouluttaja, kognitiivinen psykoterapeutti, EMDR-terapeutti ja TRE-ohjaaja.

Kiinnostuitko? Täältä löydät lisää tietoa:

ACE-kokemukset:

Traumainformoitu.fi
https://traumainformoitu.fi/ace-tapahtumat-ja-niiden-merkitys/

Kuvajainen, Minna & Johanna Linner Matikka:
https://www.lamkpub.fi/2019/11/05/ace-tutkimukset-ja-traumainformoitu-tyo/

Deb Danan suomeksi käännetty artikkeli Disso ry:n sivuilla: https://www.disso.fi/tietoa_traumasta_ja_dissosiaatiosta/kirjoituksia-ammattilaisilta/polyvagaaliteoriaa-alkajille/

Asiasanat: Polyvagaali teoria, polyvagaalinen teoria, vireystila, vireystila ikkuna, trauman koteloituminen kehoon, ACE-kokemukset

Lisää traumatietoutta opiskelun kautta

Vieraana Minna Kuvajainen! Minna toimii sosiaali- ja terveysalan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa sekä Campus-onlinen avoimen ammattikorkeakoulun kursseilla. Traumainformoitu toivo-podcastissa Minna kertoo, miten tärkeää sosiaalialan opiskelijoiden on saada koulutusta ja ymmärrystä traumatietoisesta työotteesta, jotta he voivat huolehtia kokonaisvaltaisemmin paitsi omasta hyvinvoinnistaan, myös asiakkaiden todellisesta valtaantumisesta ja voimaantumisesta. Traumatietoisuus tukee myös työntekijän omien itsesäätelykeinojen kehittymistä ja ymmärrystä omista reaktioista, puhumattakaan siitä, mitä traumatietoisella orientaatiolla on annettavana esimerkiksi niille traumatisoituneille lapsille, joita sosiaalialan töissä kohdataan.

Kiinnostuitko? Täältä löydät lisää tietoa jakson aiheista: 

Avoimessa AMKissa oleva verkkokurssi ”Traumainformoitu lähestymistapa sosiaali- ja terveysalalla 5 op”

https://www.lab.fi/fi/koulutus/traumainformoitu-lahestymistapa-sosiaali-ja-terveysalalla-4

Helmikuun 2. päivä ilmestyi kirja ”Traumainformoitu työote”, jossa on myös Minnan artikkeli  ”Traumainformoidun työotteen oppiminen ja opettaminen ammattikorkeakoulussa”. Artikkelissa on kuvausta traumainformoidun työotteen oppimisesta ja pari harjoitusta.

https://www.ps-kustannus.fi/Johanna-Linner-Matikka/Traumainformoitu-ty%C3%B6ote.html

Kirja, jossa kuvataan aivojen osia vahtikoiran (mantelitumake), pöllön (etuotsalohko) ja Turso-norsun avulla:

Sainio, T., Pajulahti, R. & Sajaniemi, N. 2020: Näin tuet lapsen itsesäätelyä. Hyvinvoinnin pedagogiikka varhaiskasvatuksessa. PS-kustannus.

Asiasanat: traumatietoisuus, itsesäätelytaidot, traumainformoitu työote, opiskelijan hyvinvointi, traumainformoitu sosionomi, hyvinvoiva sosionomi,

Johdanto

Tämän oppaan tarkoituksena on esitellä traumainformoidun orientaation voimauttavaa vaikutusta auttamistyön kentällä. Moni meistä kärsii jonkinasteisesta traumasta. Joillakin kipeistä asioista puhuminen nostaa mieleen ehkä tavoittamatonta epämukavuutta sekä ahdistusta ja koko aiheen haluaisi mielellään sivuuttaa. Traumaymmärrys tuo lisää tietoa sekä asiakkaan että oman toiminnan tarkasteluun ja toivon löytämiseen.  Traumainformoitu orientaatio on vankalla tutkimustiedolla perusteltavissa oleva toimintamalli, ajattelutapa … Lue lisää