Traumainformoitu työote tai traumainformoitu orientaatio on tapa ymmärtää ihmistä, hänen toimintaansa ja avun tarpeitaan osana yksilön elämänhistoriaa ja nykyistä elämäntilannettaan. Lähtökohtana on tietoisuus siitä, että traumaattiset kriisit ja muut kuormittavat kokemukset voivat vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin, toimintakykyyn, ihmissuhteisiin sekä kykyyn käyttää tarjolla olevia palveluja.
Traumainformoitu orientaatio ei tarkoita sitä, että jokaisen ihmisen oletettaisiin traumatisoituneen. Se ei myöskään edellytä, että työntekijä tuntisi asiakkaan koko elämänhistorian. Sen sijaan palvelut ja kohtaamiset pyritään rakentamaan niin turvallisiksi, ennakoitaviksi ja kunnioittaviksi, etteivät ne tarpeettomasti lisää turvattomuutta tai aiheuta uudelleen traumatisoitumisen kokemuksia.
Ei enää vain: ”Mikä sinussa on vikana?”
Vaan myös: ”Mitä sinulle on tapahtunut – ja mitä tarvitset juuri nyt?”
Kysymyksen muutos ei tarkoita vastuun poistamista ihmiseltä eikä kaikkea käyttäytymistä selitetä traumalla. Traumainformoitu työote auttaa tarkastelemaan oireiden, tekojen ja selviytymiskeinojen taustalla vaikuttavia kokemuksia. Samalla huomio siirtyy yksilön puutteista ihmisen tarpeisiin, voimavaroihin ja mahdollisuuksiin toipua.
Ihmisen toiminta voi olla yritys selviytyä
Traumatisoituminen voi vaikuttaa muun muassa tunteiden säätelyyn, vireystilaan, keskittymiseen, muistiin, luottamukseen ja vuorovaikutukseen. Ihminen saattaa vaikuttaa levottomalta, vihaiselta, vetäytyvältä, välinpitämättömältä tai yhteistyöhaluttomalta, vaikka hänen toimintansa taustalla olisi yritys suojautua koetulta uhalta.
Myös esimerkiksi päihteiden käyttö, välttely, kontrollin tarve tai vaikeus sitoutua palveluihin voi olla keino selviytyä sietämättömistä tunteista ja kokemuksista. Tämä ei tee haitallisesta toiminnasta ongelmatonta, mutta sen tarkoituksen ymmärtäminen voi auttaa löytämään vaikuttavampia tapoja tukea ihmistä. Olen huomannut ajattelevani usein – opittuani ihmisen tarinasta lisää – että käytös vaikuttaakin todella ymmärrettävältä, kun sitä peilaa elettyyn historiaan.
Traumainformoidussa työotteessa käyttäytymisen taakse katsominen yhdistyy selkeisiin ja turvallisiin rajoihin. Turvallinen kohtaaminen voi sisältää samaan aikaan myötätuntoa, vastuullisuutta ja johdonmukaisuutta.
Traumainformoidun lähestymistavan neljä tehtävää
Yhdysvaltalainen Substance Abuse and Mental Health Services Administration eli SAMHSA kuvaa traumainformoitua lähestymistapaa neljän tehtävän avulla.
- Ymmärrä trauman yleisyyttä ja sen mahdollisia vaikutuksia sekä tunnista erilaisia toipumisen polkuja
- Tunnista traumatisoitumisen mahdollisia merkkejä asiakkaissa, läheisissä, työntekijöissä, sidosryhmien edustajissa ja muissa palveluun osallistuvissa ihmisissä
- Sovella traumaa koskevaa tietoa käytännön toimintatapoihin, kohtaamisiin, johtamiseen ja palvelurakenteisiin
- Pyri aktiivisesti ehkäisemään uudelleen traumatisoitumista (uudellaan traumatisoituminen voi olla hyvin tavallista erityisesti palveluviidakossa, ja palvelujärjestelmä voi jo itsessään traumatisoida)
Traumainformoitu orientaatio ei siis toteudu vain yksittäisen työntekijän ystävällisenä suhtautumisena. Se koskee koko organisaation toimintaa: palveluihin pääsemistä, tiedonkulkua, fyysisiä tiloja, päätöksentekoa, vallankäyttöä, henkilöstön työoloja ja tapaa, jolla ihmiset kohdataan.
Kuusi traumainformoidun toiminnan periaatetta
SAMHSA on määritellyt traumainformoidulle toiminnalle kuusi toisiinsa liittyvää periaatetta.
1. Turvallisuus
Turvallisuus tarkoittaa sekä fyysistä että psykologista ja emotionaalista turvallisuutta. Ihmisellä tulisi olla mahdollisuus tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu, miksi jotakin kysytään ja miten hänen antamiaan tietoja käytetään.
Turvallisuus ei synny vain siitä, että työntekijä tai ympäristö on ulkoisesti turvallinen. Oleellista on myös se, voiko ihminen itse kokea olonsa riittävän turvalliseksi. Palautetietoisuus voi olla yksi keino turvallisuuden kokemuksen lisäämiseksi.
2. Luotettavuus ja läpinäkyvyys
Luottamusta vahvistavat avoimuus, ennakoitavuus ja lupausten pitäminen. Työntekijä kertoo ymmärrettävästi oman tehtävänsä, käytettävissä olevat vaihtoehdot sekä sen, mihin hän voi ja ei voi vaikuttaa.
Jos päätösvalta ei ole asiakkaalla, myös tämä on tärkeää sanoa rehellisesti. Näennäinen valinnanvapaus voi heikentää luottamusta enemmän kuin avoimesti kerrotut rajat.
3. Vertaistuki
Toisten samankaltaisia kokemuksia kohdanneiden tuki voi vähentää yksinäisyyttä, häpeää ja ulkopuolisuuden tunnetta. Vertaistuki voi vahvistaa toivoa ja kokemusta siitä, ettei ihminen ole yksin eikä hänen tarvitse selviytyä yksin.
4. Yhteistyö ja vastavuoroisuus
Traumainformoitu työote pyrkii vähentämään tarpeetonta vallan epätasapainoa asiakkaan ja ammattilaisen välillä. Ammattilainen tuo yhteistyöhön oman koulutuksensa ja osaamisensa, mutta asiakas on oman elämänsä, kokemustensa ja tarpeidensa asiantuntija.
Yhteistyö ei tarkoita vastuiden tai ammattiroolien hämärtymistä. Se tarkoittaa, että ratkaisuja etsitään mahdollisimman pitkälle yhdessä ja ihmisen oma tieto otetaan vakavasti.
5. Osallisuus, toimijuus ja valinnan mahdollisuudet
Traumaattisiin kokemuksiin liittyy usein vallan, hallinnan ja valinnan mahdollisuuksien menettäminen. Siksi pienilläkin valinnan mahdollisuuksilla voi olla suuri merkitys.
Työntekijä voi esimerkiksi kysyä, mistä asiasta aloitetaan, sopiiko oven olla auki vai kiinni, haluaako ihminen kirjalliset ohjeet tai tarvitseeko hän mukaan tukihenkilön. Tavoitteena ei ole tehdä asioita ihmisen puolesta vaan vahvistaa hänen mahdollisuuksiaan vaikuttaa omaan elämäänsä.
6. Kulttuuristen, historiallisten ja sukupuoleen liittyvien tekijöiden huomioiminen
Ihmisen kokemuksia ei voida ymmärtää irrallaan hänen yhteisöstään, kulttuuristaan ja yhteiskunnallisesta asemastaan. Syrjintä, rasismi, köyhyys, väkivalta, sukupuoleen tai seksuaalisuuteen liittyvä turvattomuus sekä palvelujärjestelmässä koetut aikaisemmat ikävät kokemukset voivat vaikuttaa luottamukseen ja turvallisuuden kokemukseen.
Traumainformoitu työote edellyttää siksi myös omien ennakko-oletusten, vallan ja palvelujärjestelmän rakenteiden tarkastelua.
Miltä traumainformoitu kohtaaminen näyttää käytännössä?
Traumainformoitu kohtaaminen voi tarkoittaa hyvin tavallisia mutta merkityksellisiä tekoja:
- työntekijä esittelee itsensä ja kertoo oman tehtävänsä
- tapaamisen tarkoitus ja eteneminen käydään läpi etukäteen
- asiakkaalle kerrotaan, miksi arkaluonteisia asioita kysytään
- suostumusta pyydetään aina, kun se on mahdollista
- tarjolla olevat vaihtoehdot tehdään näkyviksi
- tietoa annetaan selkeästi ja tarvittaessa myös kirjallisena
- ihmisen reaktioihin suhtaudutaan uteliaasti ja kunnioittavasti
- vaikeiden asioiden käsittelyä rytmitetään asiakkaan voimavarojen mukaan
- tapaamisen lopussa kootaan, mitä sovittiin ja mitä seuraavaksi tapahtuu
- ihmisen vahvuudet, selviytyminen ja toivo huomioidaan ongelmien rinnalla.
Kohtaamisen ei tarvitse olla täydellinen ollakseen turvallinen ja kokoava. Luottamusta voi vahvistaa myös se, että työntekijä huomaa erehtyneensä, ottaa siitä vastuun ja pyrkii korjaamaan tilanteen.
Traumainformoitu työote ei ole traumahoitoa
Traumainformoitu lähestymistapa ja varsinainen trauman hoito ovat eri asioita. Traumainformoitua työotetta voidaan soveltaa monenlaisissa sosiaali-, terveys-, kasvatus-, opetus- ja ohjauspalveluissa. Sen käyttäminen ei edellytä psykoterapeutin koulutusta, eikä asiakkaan traumakokemuksia pidä käsitellä yksityiskohtaisesti.
Traumamuistojen aktiivinen käsittely kuuluu asianmukaisesti koulutetulle ammattilaiselle ja tilanteeseen, jossa ihmisellä on siihen riittävästi vakautta, voimavaroja ja tukea. Tavallisessa asiakastyössä tärkeämpää on turvallisen arjen, toimintakyvyn, ihmissuhteiden ja nykyhetken selviytymiskeinojen vahvistaminen.
Työntekijän ei tule pyytää ihmistä kertomaan traumaattisista kokemuksistaan siksi että hän voisi työskennellä traumainformoidusti. Jos ihminen kertoo kokemuksistaan, työntekijän tehtävänä on kuunnella rauhallisesti, välttää tarpeetonta yksityiskohtien kyselemistä ja arvioida yhdessä hänen kanssaan tarvittavaa tukea.
Myös työntekijän ja työyhteisön turvallisuus kuuluu kokonaisuuteen
Traumainformoitu organisaatio huolehtii asiakkaiden lisäksi työntekijöistään. Toisten kärsimyksen, väkivallan ja turvattomuuden kohtaaminen voi kuormittaa ammattilaista. Pitkittynyt kiire ja riittämättömyyden tunne voivat puolestaan heikentää kykyä olla läsnä, säädellä omia reaktioita ja kohdata toinen ihminen rauhallisesti.
Siksi traumainformoitu työote edellyttää työntekijöille riittävää koulutusta, perehdytystä, työnohjausta, mahdollisuutta yhteiseen reflektioon sekä johtamista, joka tukee psykologista turvallisuutta. Yksittäinen työntekijä ei voi yksin tehdä turvattomista rakenteista traumainformoituja.
Traumainformoitu orientaatio ei ole valmis menetelmäpaketti
Traumainformoidun työotteen tutkimus on lisääntynyt nopeasti, mutta käsitteen määrittely ja toteuttamistavat vaihtelevat edelleen. Tutkimuksissa on saatu lupaavia tuloksia muun muassa turvallisuuden, palveluihin sitoutumisen ja joidenkin pakkokeinojen vähentymisestä. Samalla tutkimusnäytössä on vielä puutteita, eikä traumainformoitua lähestymistapaa tule esittää yksittäisenä, kaikkiin tilanteisiin sopivana hoitomenetelmänä.
Onnistunut toteuttaminen näyttää edellyttävän johdon sitoutumista, henkilöstön riittävää tukea, asiakkaiden ja läheisten äänen kuulemista sekä toimintatapojen ja rakenteiden pitkäjänteistä muuttamista. Pelkkä yksittäinen koulutuspäivä ei vielä tee organisaatiosta traumainformoitua.
Parhaimmillaan traumainformoitu orientaatio tarjoaa yhteisen eettisen ja käytännöllisen perustan, jonka varaan turvallisempia palveluja voidaan rakentaa. Se kutsuu katsomaan ihmistä oireiden ja ongelmien taakse – ei valmiiksi tulkiten, vaan kuunnellen, kysyen ja toivoa vahvistaen.
Kuuntele aiheesta
Lyhyt johdatus traumatietoisuuteen
Jakso kokoaa traumainformoidun orientaation keskeisiä lähtökohtia ja auttaa ymmärtämään, mitä traumatietoisuus tarkoittaa käytännössä.
Kuuntele podcast-sivulla
Kokoava kohtaaminen – vieraana Jukka Pyhäjoki
Jaksossa keskustellaan dialogisuudesta, luottamuksen syntymisestä ja siitä, miten kuulluksi tuleminen voi itsessään olla hoitavaa.
Kuuntele jakso
Toipumisorientoitunut yhteisö – vieraana Kati Sarvela
Jaksossa tarkastellaan yhteisön ja turvallisten ihmissuhteiden merkitystä toipumiselle.
Kuuntele jakso
Syvenny aiheeseen
Traumainformoitu lähestymistapa – Käypä hoito
Ajantasainen suomalainen kuvaus traumainformoidun lähestymistavan periaatteista sekä sen suhteesta varsinaiseen trauman hoitoon.
Lue Käypä hoito -sivustolla
SAMHSA: Trauma-Informed Approaches and Programs
Traumainformoidun lähestymistavan neljä tehtävää ja kuusi keskeistä periaatetta.
Lue SAMHSA sivustolla
Traumainformoitu lähestymistapa päihdeongelmien kuntoutuksessa
Teija Karttunen tarkastelee traumojen, päihdeongelmien, häpeän, stigman ja palvelujärjestelmän yhteyksiä.
Lue Journal.fi-palvelussa
Lähteet
Berring, L. L., de Villiers, B., Pedersen, L. & Andersen, A. J. W. (2024). Implementing trauma-informed care: Settings, definitions, interventions, measures, and implementation across settings. Healthcare, 12(9), 908. https://doi.org/10.3390/healthcare12090908
Bryson, S. A., Gauvin, E., Jamieson, A., Rathgeber, M., Faulkner-Gibson, L., Bell, S., Davidson, J., Russel, J. & Burke, S. (2017). What are effective strategies for implementing trauma-informed care in youth inpatient psychiatric and residential treatment settings? A realist systematic review. International Journal of Mental Health Systems, 11, 36. https://doi.org/10.1186/s13033-017-0137-3
Karttunen, T. (2024). Traumainformoitu lähestymistapa päihdeongelmien kuntoutuksessa. Kuntoutus, 47(2), 40–46. https://journal.fi/kuntoutus/article/view/148827
Linner Matikka, J. & Hipp, T. (toim.) (2023). Traumainformoitu työote. Jyväskylä: PS-kustannus.
SAMHSA. (2014). SAMHSA’s concept of trauma and guidance for a trauma-informed approach. Substance Abuse and Mental Health Services Administration.
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. (2025). Traumainformoitu lähestymistapa. Käypä hoito. https://www.kaypahoito.fi/nix03500
Ei enää: Mikä sinussa on vikana, vaan ”mitä sinulle on tapahtunut?”