Kokemuksia traumatietoisesta orientaatiosta posttraumaatisen kasvun tukena

Trauma on mikä tahansa tapahtuma, joka on ollut ylivoimainen kokijalleen ja jossa on jääty ilman riittävää ympäristön tai läheisten tukea. Uhkaavassa  tilanteessa keho erittää adrenaliinia ja muita taisteluun tai pakenemiseen valmistavia hormoneja, ja jos  ihminen ei pysty puolustautumaan (esimerkiksi traumaattisen tilanteen ollessa ylivoimainen) trauma voi ikään kuin jäädä kehoon tunnottomaksi muistoksi. Traumatietoisessa orientaatiossa tunnistetaan yksilön ongelmallisten käyttäytymismallien olevankin mahdollisesti arjen epätoivoisia selviytymiskeinoja eikä ongelma itsessään.

Ymmärrys siitä, että tragediasta voi syntyä uutta ja kaunista on ehkä yhtä vanha kuin kieli itse; kiinalaisissa aakkosissa kriisin symboli kuvaa samaan aikaan sekä vaaraa että mahdollisuutta. Tieto trauman aikaansaamista neurobiologisista muutoksista auttaa suhtautumaan lempeämmin itseen ja muihin ja koettuun kipuun, pahan kokemiseen, omiin virheisiin ja häpeän kokemuksiin. 

Ymmärrys trauman vaikutuksista antaa myös työkaluja mennä “kipua päin”, kohdata tarvittava totuus ja saada käsiteltyä traumaattiset tapahtumat osaksi omia muistoja, ikäänkuin saada “traumaattisen muiston synnyttämän sekaisen huoneen tavarat järjestykseen ja pölyt sieltä pois”.

Traumainfomormoitu Toivo- podcastin host Aster on lastensuojelussa työskentelevä sosionomi. Aster on itse traumaselviytyjä ja traumatietoisuus-aktivisti. Tässä jaksossa Aster kertoo traumatietoisuuden tarjoamista työkaluista vaikeista vaiheista toipuessa. 

Lähteet:

Becker-Weidman, A. (2013). DDP-aapinen. Vuorovaikutteinen psykoterapia pähkinänkuoressa. Näyttöön perustuva tehokas hoitomenetelmä. Tampere: PT-kustannus

Dana, D. (2020). How to help our nervous systems during a pandemic. Psychotherapynetworker. Saatavilla 6.9.2020 https://www.psychotherapynetworker.org/blog/details/1741/how-to-help-our-nervous-systems-during-a-pandemic 

Dickinson, S.  (2020): Post-traumatic growth in the twenty-first century: how current trends may threaten our ability to grow after trauma, The Journal of Positive Psychology, DOI: 10.1080/17439760.2020.1752782 Saatavilla: https://doi.org/10.1080/17439760.2020.1752782  

Hurskainen, J. (10.10.2019). Lapsuudenaikaiset haitalliset kokemukset vaikuttavat terveyteen läpi elämän. Lastensuojelun keskusliitto. Verkkouutiset. Saatavilla 6.9.2020 https://www.lskl.fi/verkkouutiset/lapsuudenaikaiset-haitalliset-kokemukset-vaikuttavat-terveyteen-lapi-elaman/

Karlsson, L., Tolvanen, M., Scheinin, N. M., Uusitupa, H-M., Korja, R., Ekholm, E., Tuulari, J. J., Pajulo, M., Huotilainen, M., Paunio, T., Karlsson, H. & FinnBrain Birth cohort Study Group.  (2018). Cohort profile: The Finnbrain Birth cohort study (FinnBrain). International Journal of Epidemiology, Volume 47, Issue 1, (15–16). Saatavilla https://doi.org/10.1093/ije/dyx173

Kuvajainen, M. & Linner Matikka, J. (5.11.2019). ACE-tutkimukset ja traumainformoitu työ . LAMK Pro. Saatavilla http://www.lamkpub.fi/2019/11/05/ace-tutkimukset-ja-traumainformoitu-tyo/

McClathey, I.S. & Raven, R.F. (2017). Adding trauma-informed care at a bereavement camp to facilitate posttraumatic growth: A controlled outcome study. Advances in social care. Vol. 18. No. 1. (Spring 2017), 349-368, DOI: 10.18060/21239. Saatavissa: http://journals.iupui.edu/index.php/advancesinsocialwork/article/view/21239

Poijula, S. (2018). Resilienssi. Muutosten kohtaamisen taito. Helsinki: Kirjapaja. 

Sarvela, K. (2020). Hyviä tapoja omaksumassa, malleja maailmalta. Teoksessa Sarvela, K. & Auvinen, E. (toim.), Yhteinen kieli. Traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen. Helsinki: Basam Books.

Suokas-Cunliffe, A. (2006). Trauma – Omaan elämäntarinaan yhdistymätön mielen loinen. Yleislääkäri 21(5), 19-23.

Van Der Kolk, B. (2017). Jäljet kehossa. Trauman parantaminen aivojen, mielen ja kehon avulla. Helsinki: Viisas Elämä

Van Der Kolk, B. (2005). Developmental trauma disorder. Toward a rational diagnosis for children with complex trauma histories. Psychiatric annals 35. Saatavilla https://doi.org/10.3928/00485713-20050501- 06

Van Der Kolk, B. (2003). The neurobiology of childhood trauma and abuse. Child and adolescent psychiatric clinics. Saatavilla https://doi.org/10.1016/S1056-4993(03)00003-8



Löydät meidät myös seuraavista palveluista:

Traumainformoitu Toivo sivut
Youtube
Facebook
Twitter @TraumaToivo


Traumainformoitu Toivo host: Aster Hedman. Jinkut: Beni