podcast

Mitä ihmettä tarkoittaa traumainformoitu koulu?

Kirsi Strohbehn, erityisopettaja ja Resetti-kouluttaja tutustui traumainformoidun koulun malliin työskennellessään haastavasti käyttäytyvien oppilaiden kanssa, joilla usein on runsaasti myös erilaisia tunne-elämän ongelmia. Tosin Kirsi ei haluaisi oppilaitaan hankaliksi nimittää, hän käyttäisi uhmakkaista, manipuloivista ja käyttäytymishäiriöisistä oppilaista nimitystä “erityistä rakkautta tarvitsevat oppilaat”.

Kirsi ajattelee, että traumainformoituun kouluun kuuluu oleellisesti kaksi ulottuvuutta. Ensimmäiseksi tarvitaan ymmärrystä trauman vaikutuksista ihmisen neurobiologialle, ja toiseksi tietoisuutta niistä peruspilareista, joiden varaan traumainformoitua koulutyötä voidaan rakentaa.

Tästä pääset lukemaan trauman vaikutuksista: https://traumainformoitu.fi/traumalla-voi-olla-pitkakestoiset-seuraukset/

Traumainformoitu koulu-ajattelun mukaisesti monella luokkahuoneen oppilaalla voi olla mukanaan traumataakkaa, kehityksellistä traumaa, joka vaikuttaa kaikkeen koulutyöhön. Emotionaalinen trauma voi vaikuttaa sekä oppilaan käyttäytymiseen että akateemisiin suorituksiin.

Traumainformoidun koulun peruspilareita on kolme. Koulussa täytyy olla turvallisuuden lisäksi turvan tunne. Kaikkien aikuisten tulee sitoutua tähän. Toiseksi, oppilaan valinnanvapautta tulee mahdollisuuksien mukaan hyödyntää. Kolmanneksi, oppilaiden ja opettajien välillä täytyy vallita yhteys. Monet oppilaista ovat oppineet, että aikuisiin ei voi luottaa, eikä tästä poisoppiminen ole helppoa eikä aina mahdollistakaan. Lopuksi, kanssasäätely on tärkeää. Koska emotionaalinen traumatisoituminen on vaikuttanut oppilaan kykyyn säädellä tunteitaan ja mielentilojaan, tarvitaan turvallista aikuista tukemaan ja ohjaamaan oppilasta oppimaan säätelyä. Oma rauhallisuus on tässä oleellista, silloin hyödynnetään peilisolujen tuomaa apua kahden ihmisen välisessä vuorovaikutuksessa.

Kirsi kuulee usein sanottavan, että “opettajan tehtävä on vain opettaa”. Tämä on totta, mutta jos ymmärretään vahingollisten kokemuksien vaikutukset oppilaan kyvylle oppia, voidaan nimenomaan juuri opettamista tehostaa, jos traumainformoidun orientaation periaatteita hyödynnetään myös koulutyössä.

– Jos tiedettäisiin ja ymmärrettäisiin niitä kokemuksia, joita esimerkiksi väkivaltaisesti oirehtivilla lapsilla on, voisimme nähdä hankalat käytösmallit ensisijaisesti selviytymiskeinoina. Lapsi tai nuori on ehkä tarvinnut vahingollisia toimintatapoja jokapäiväisessä arjessaan aikaisemmin. Nämä oppilaat ovat niitä, jotka kaikkein helpoimmin suljetaan ulkopuolelle. Heille sanotaan, että “sinä et saa osallistua tähän ja tähän”, kun juuri he tarvitsivat yhteyttä, turvallisuutta ja kanssasäätelyä turvallisen aikuisen kanssa, Kirsi jatkaa.

– Se, miten me valitsemme sanamme puhuttaessa näistä lapsista on äärimmäisen tärkeää, koska käyttämämme kieli luo todellisuutta ja ennen kaikkea sitä tapaa, jolla me oppilaisiin suhtaudumme. Valitsemmeko puhua esimerkiksi omaehtoisista, joustamattomista lapsista, vai ymmärrämmekö, että käyttäytymisen takana on ehkä oppilas, joka on ollut jossakin aikaisemmassa traumaattisessa tilanteessaan täysin voimaton.

Näistä kirjoista löydät lisätietoa traumainformoidusta koulusta. Jos olet opettaja, tarkista koulusi opettajanhuoneen kirjahylly, monia näistä teoksista tulisi löytyä sieltä:

Tulistuva lapsi by Ross W. Greene, englanniksi ”The Explosive Child”.

Lost at School by Ross W. Greene (suomeksi Koulun hukkaamat lapset)

Lost & Found, helping behaviorally challenging students by Ross W. Greene.

Creating Trauma-Informed Schools by Eileen A. Dombo ja Christine Anlauf Sabatino

Piia Ruudun tekemä materiaali Resetti-toiminnasta:

https://www.valteri.fi/tuote/resetti-perheluokista-tukea-kasvatustilanteisiin-kotona-koulussa-ja-varhaiskasvatuksessa-resetti-toiminta-2017-2020/

Myös hakusanoilla trauma informed school löytyy netistä paljon hyvää tietoa.

Erityispedagogi Meri Lähteenoksan mielestä kaikki asiat, hankalatkin, ovat opeteltavia asioita.

Meri tutustui traumainformoituun työotteeseen kahden autisminkirjolla olevan lapsensa kautta. Perhe oli saanut runsaasti ohjeita tiukan struktuurin säilyttämisen tärkeydestä sekä siitä, miten tärkeää on hyödyntää kiinnipitoja — ja liudan muita vastaavia neuvoja, jotka todellisuudessa johtivatkin vain koko perhettä syvempään pahoinvointiin.

Hyvin puristuneissa, raskaissa tilanteissa voi syntyä elämää upeasti eteenpäin ohjaavia oivalluksia. Merillä tällainen tilanne oli silloin, kun hänen voimakkaasti oireileva lapsensa haastoi oman kuormituksensa ja tuskansa vuoksi äitiä ja ympäröiviä vaatimuksia aivan toden teolla. Merin käydessä poikansa kanssa läpi lapsen kokemia tunteita ja niiden vapauttamista sai alkunsa ns. stressiprofiili, jonka kautta Meri nykyään kouluttaa ja auttaa monia muita vanhempia ja kasvattajia tukemaan lapsiaan syvemmin ja paremmin. 

Meri Lähteenoksa ajattelee, että ihmisen hermostoa voidaan oppia ohjaamaan ja ajamaan, omia reaktioita voi ikään kuin kouluttaa ja ohjata kohti toimivampaa arkea, samalla myös kohti ehjempää olemista. Tarvitaan syvää, monikerroksellista ymmärrystä niin nepsyydestä, traumasta kuin muistakin hermoston tiloista, että päästään kohti aidosti hyvinvoivaa arkea. 

Podcastissa mainittuja linkkejä: 

PIRHAN sivuilla stressiprofiilista: https://dreambroker.com/channel/7klcguan/i3m2luns?quality=1080p

Meri Lähteenoksan oma ydintaito-sivusto on päivityksen alla, uudet sivut julkaistaan maalis-huhtikuun 2024 aikana. https://ydintaito.fi/ 

https://ydintila.fi/

Muualla Meristä: 

https://autismiliitto.fi/materiaalia/autismi-lehti/olen-joutunut-ikaan-kuin-opiskelemaan-elaman/

https://erityisvoimia.fi/kirjoittajat/ Meri on yksi erityisvoimia-sivuston kirjoittajista

Aino Juusola työskenteli pitkään oikeuspsykologina, tutkien erityisesti lapsiin kohdistuneita rikoksia. Toimiminen lasten kokeman kivun äärellä ohjasi Ainoa traumainformoidun orientaation ja traumatyön pariin hänen huomatessaan, millaisia kokemuksia tekojen taustalla usein oli. Nyt Aino Juusola onkin trauma- ja kriisiterapiaan erikoistunut psykologi ja psykoterapeutti.

Aino kirjoitti kirjan Taakka vai turva — mitä kannan mukanani menneiltä sukupolvilta pohtiessaan niitä tarinoita, joita suvuissa on kuljetettu mukana. Suvun tarinat — niin kipeät kuin kantavatkin — vaikuttavat meihin vielä tänä päivänä, näkyen esimerkiksi suhtautumisessa itseemme ja maailmaan, valintoihin ja toimintatapoihimme. Mukana tarinoissa voi kulkea myös ylisukupolvista traumaa.

“Se, mikä ei tule yhdessä jaetuksi tulee jonkun kannettavaksi” on vanha, edelleen hyvin paikkansa pitävä sanonta.

Taakkasiirtymä syntyy, kun jossain kohtaa sukupolvien ketjua jää kipua käsittelemättä. Voi olla, että kivun tai häpeän alkuperäisellä kokijalla ei ole ollut tarpeeksi tilaa trauman käsittelylle, tai työvälineitä siihen. Silloin tuska on jouduttu painamaan jonnekin todella syvälle piiloon. Tällainen taakkasiirtymä voi helposti siirtyä seuraavalle sukupolvelle käsiteltäväksi ja kannettavaksi. Esimerkiksi se, miten kasvavaan, uuteen sukupolveen on suhtauduttu, miten heitä on pystytty tukemaan tai miten heidät on nähty, vaikuttaa todella paljon siihen, millaisia taakkoja eteenpäin siirtyy. Kyseessä ei ole tarkoituksella tehty asia, vaan enemmänkin kyse on siitä, että jotain sanomatonta ei ole kyetty yhdessä jakamaan ja käsittelemään.

Ihmisiä ei järkytä niinkään se, mitä sanotaan, vaan se, miten asia sanotaan ja miten tätä sanottua tulkitaan. Ylisukupolvisiin, kipeisiin tarinoihin liittyy usein valtavan suuri lataus. Silloin se, mitä kerrotaan ei olekaan se järkyttävin osuus. Kertomisen tapa ja siihen sisältynyt lataus ja tunnelma on merkittävää.

Omaa tarinaa — samoin kuin suvunkin tarinaa — voidaan alkaa kirjoittamaan ehjemmäksi. Kun ihminen alkaa pohtia, mitä hän itsestään ja itselleen kertoo, se vaikuttaa suuresti siihen, miten paljon jokin asia palvelee omaa hyvinvointia. Myös sitä on tärkeää pohtia, miten pystyy antamaan itselleen anteeksi, ja onko oma suhtautuminen itseen joustavaa ja lempeää.

Vaikka omaa tarinaansa saisi työstettyä ja käsiteltyä, silti suvun taakat ja koettu elämä kulkevat jossain määrin meillä mukana. Mutta kun me tulemme tietoisemmiksi niistä, myös taakkojen käsittely voi helpottua. Kun emme enää ole suvun kipujen “armoilla”, vaan oma ääni kuuluu tarinassamme voi toipumista todella alkaa tapahtua. Myös mennyttä voi tarkastella sen pohjalta, mitä toimijuutta meillä on ollut, niissä hyvin vaikeissakin tilanteissa. Tämän huomaaminen auttaa eteenpäin, kun huomaa että siellä lamaantumisen ja väärien valintojen keskellä valitsin tilanteeseen sopivan parhaan mahdollisen tavan toimia, ja sen avulla selvisin, säilyin hengissä. Silloin saamme voimia katsoa itseämme rakkauden katseella.

Aino Juusolan tekstejä löytyy esimerkiksi näistä linkeistä:

Seksuaaliväkivaltatyön perusteet https://www.julkari.fi/handle/10024/147779

Lasten haastattelu lastensuojelussa https://www.ps-kustannus.fi/Sauli-Hyvärinen/Lasten-haastattelu-lastensuojelussa.html

Lisäksi Aino Juusola on kirjoittanut seuraavat kirjat:

Jutellaanko? Miten käsitellä lapsen kanssa vaikeita asioita

Taakka vai Turva? Mitä kannan mukanani menneiltä sukupolvilta

Neurokirjon haasteisiin liittyvä oireilu tuntuu lisääntyvän koko ajan. Syyt neurokirjon häiriöille ovat moninaiset. Voisiko tunnehoiva ja traumainformoitu näkökulma tuoda lisätyökaluja lapsen ja perheen hyvinvoinnin tukemiseen? Auttaisiko tunneyhteyden vahvistuminen koko perhettä voimaan paremmin?

Kati Sarvela kirjoittaa Traumainformoitu Työote Facebook-sivustolla näin: ”Kun lapsi saa terveen ympäristön, joka sopii hänen neurokirjon ominaisuuksillensa, hän kukoistaa riippumatta geeneistä”.

Miten voimme luoda mahdollisimman hyvän ja turvallisen kasvuympäristön lapselle, varmistaaksemme lasten hyvinvoinnin? Traumainformoitu lähestysmistapa voi tuoda terveyttä sekä lapsen että hänen perheensä elämään, ja parantaa kaikkien elämänlaatua. Kun perheen tunneilmasto vahvistuu, myös pettymyksiä on helpompi sietää – niin lasten kuin aikuistenkin. Perheen voimaantuessa myös muut arjen tukimuodot on helpompi valjastaa tehokkaaseen käyttöön.

Traumainformoitu orientaatio huomioi koetun elämän vaikutukset nykyhetkeen. Toipumisen, toivon ja psykoedukaation kautta se tuo lisätyökaluja oman hyvinvoinnin vahvistamiseen sekä arjen vakauttamiseen.

Tässä kesän erikoisjaksossa keskustelemassa psykologi ja psykoterapeutti Risto Lappeteläinen sekä Traumainformoitu Toivo -podcastin host Aster Hedman.

Risto Lappeteläinen kouluttaa lasten kanssa työskenteleviä mm. terapeuttinen ohjaaja-koulutuksen kautta. Koulutukseen voi tutustua täällä: https://www.terapeuttinenohjaaja.fi/

Kati Sarvelan oivaltava teksti neurokirjon ominaisuuksista löytyy osoitteesta: https://www.facebook.com/traumainformoitu

Vieraana Mikaela Blomqvist-Lyytikäinen. 

Mikaela Blomqvist-Lyytikäinen on mm. nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, EMDR-terapeutti sekä sensomotorisen psykoterapian psykoterapeutti. Mikaela kertoo trauman vaikutuksista lapseen, hulluksi tulemisen pelosta, dissosiaatiosta sekä toipumisesta! Mikaelan mukaan tarvitaan rauhallista, turvallista rinnallakulkijaa, jolloin traumatisoituneen henkilön persoona voi aivan kuin uudelleen järjestäytyä ja toipua.

Kuuntele koskettava Traumainformoitu toivo-podcast jakso ja laita jakoon! 

 

Kiinnostuitko? 

Dissosiaatio: Dissosiaatiohäiriöt  https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00360 

Dissosiaatio ja dissosiaatiohäiriöt, Mielenterveyden keskusliitto. https://www.mtkl.fi/mika-askarruttaa/yleisia-mielenterveyden-hairioita/psyykkiset-traumat/dissosiaatio-ja-dissosiaatiohairiot/ 

Elisa Auvisen ja Kati Sarvelan toimittama kirja Yhteinen kieli – traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen: 

https://www.adlibris.com/fi/kirja/yhteinen-kieli-9789527337646

Traumatietoisen orientaation perusperiaatteet, 4 T:tä: https://traumainformoitu.fi/2020/07/24/traumainformoitu-orientaatio-auttamistyossa/ 

Asiasanat: Ylisukupolvinen trauma, dissosiaatio, trauma, lapsuuden trauma, trauma ja keho, uskomukset, traumatietoisuus, turvattomuus, toipuminen, trauman tiedostaminen

Vieraana Suomen traumatietoisuuden pioneeri Kati Sarvela. Traumatietoinen, toipumisorientoitunut, terve yhteisö voi parhaimmillaan luoda korjaavia, terapeuttisia kokemuksia ja auttaa tervehtymään Kati Sarvela on hammaslääkäri, terapeutti, tietokirjailija ja traumatietoisuuskouluttaja. Kati on Suomen traumatietoisuuden pioneeri, olikin suuri ilo saada Kati vieraaksi Trauminformoituun toivoon!
Jaksossa keskustellaan traumatietoisesta yhteisöstä ja sen merkityksestä turvan tuojana. Kati kertoo oivaltavan ihanasti siitä, miten traumaa ei tarvitse pelätä – tietoisuuden ja ymmärryksen lisääntyessä oma traumatausta voikin kääntyä voimavaraksi.
Katin esittelyä https://www.iloajatoivoa.fi/aktivistit/kati-sarvela
Esa Saarisen ja Hämäläisen systeemiäly: http://systeemialy.aalto.fi/

Elisa Auvisen ja Kati Sarvelan toimittama kirja Yhteinen kieli – traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen:
https://www.adlibris.com/fi/kirja/yhteinen-kieli-9789527337646?gclid=CjwKCAiA76-dBhByEiwAA0_s9TIbBF-iqWBqzbf8AW6Li4T5EpMGqBWTEUqNj-Di-z8cSFsHUGSf1hoC8SYQAvD_BwE

Traumatietoisen orientaation perusperiaatteet, 4 T:tä: https://traumainformoitu.fi/2020/07/24/traumainformoitu-orientaatio-auttamistyossa/

SAMSHA, Substance abuse and mental health services administration https://www.samhsa.gov/resource/dbhis/samhsas-concept-trauma-guidance-trauma-informed-approach

Polyvagaalinen teoria. Polyvagaalinen teoria ja emotionaalinen trauma: https://www.duodecimlehti.fi/duo12910

Asiasanat: polyvagaalinen teoria, SAMSHA, traumatietoisen orientaation perusperiaatteet, systeemiäly, traumalähtöinen yhteisö, traumatietoinen yhteisö, ylivireys, alivireys, haltijatarkehä, traumatietoisen orientaation 4 T-kirjainta

Vieraana Johanna Linner. 

Jaksossa keskustellaan henkisen pahoinvoinnin ja osattomuuden juurisyistä sekä siitä, miten kipeän raskaistakin tilanteista voi toipua oikea-aikaisella, oikein kohdennetulla tuella ja toivoa löytämällä. Vieraana Johanna Linner, väitöskirjaa tekevä yhteiskuntatieteiden maisteri, sosiaalityön moniottelija.  

Kiinnostuitko? Tästä löydät linkit jaksossa esiin nostetuille sivustoille, väitöstutkimuksille ja aiheille: 

ACE-tutkimus  (adverse childhood experiences)  https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/9635069/ 

Raimo Salokankaan väitöstutkimus: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/vaitos/lapsuuden-emotionaalinen-laiminlyonti-heijastuu-aikuisian-mielenterveyteen 

Finnbrain-tutkimus, Turun yliopiston sivut ammattilaisille ja vanhemmille https://sites.utu.fi/finnbrain/oppaita-aiheesta-stressi-ja-aivot/ 

Turvakotien liitto https://ensijaturvakotienliitto.fi/apua-sinulle/apua-lahellasi/ 

Settlementti ry  https://www.perhevakivalta.fi/ 

Naisten linja https://naistenlinja.fi/naisten-linja-suomessa-ry 

Elisa Auvisen ja Kati Sarvelan toimittama kirja Yhteinen kieli – traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen: 

https://www.adlibris.com/fi/kirja/yhteinen-kieli-9789527337646?gclid=CjwKCAiA76-dBhByEiwAA0_s9TIbBF-iqWBqzbf8AW6Li4T5EpMGqBWTEUqNj-Di-z8cSFsHUGSf1hoC8SYQAvD_BwE

Heli Siltalan väitöstutkimus: https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2021/08/10-9-2021-psm-

Vieraana Johanna Tervanen

Voisiko lasten ja perheiden pahoinvoinnin taustalla ollakin se, että vanhemmat eivät itse ole ole aikanaan tulleet hoivatuiksi? Miten voisi kyetä antamaan sellaista, jota itse ei ole saanut? Miten voisimme hoivata läheisiämme, tai itseämme? Hoiva kantaa ja luo toivoa, se auttaa erityisesti lastensuojelun palveluiden piirissä olevia vanhempia luomaan parempaa suhdetta lapsiinsa. On tärkeää myös tiedostaa ja auttaa vanhempia ymmärtämään se, miten heillä voi jokin oma kriisi aktivoitua silloin, kun heidän lapsensa on saman ikäinen kuin milloin oma kipeä trauma on tapahtunut. Ensin täytyy siis kohdata ja hoivata vanhemmat, ja tukea vanhempaa hoivaamaan lasta ja itseään.

Myös auttajien oma tausta ja historia ja oman traumataakan kipukohtien tiedostaminen on tärkeää, jotta voi vaikuttavammin auttaa asiakkaita.  

Jaksossa keskustellaan lisäksi suhdeperusteisuudesta ja dialogisuudesta sekä johdatellaan traumatietoisuuden pariin yhteiskuntatieteiden maisteri Johanna Tervasen kanssa. Johanna on toiminut pitkään mm. lastensuojelun päällikkönä sekä lastensuojelun johtavana asiantuntijana Uudenmaan eri alueilla. 

Kiinnostuitko? Tästä löydät linkit jaksossa esiin nostetuille sivustoille ja aiheille:

https://www.nurmijarvenuutiset.fi/paikalliset/1536666 ”Iso osa lastensuojeluongelmista kumpuaa vanhemman omista traumoista” – Nurmijärven lastensuojelu palkittiin

Johanna Linner https://johannalinner.fi/ 

Theraplay  https://theraplay.fi/