podcast

Neurokirjon haasteisiin liittyvä oireilu tuntuu lisääntyvän koko ajan. Syyt neurokirjon häiriöille ovat moninaiset. Voisiko tunnehoiva ja traumainformoitu näkökulma tuoda lisätyökaluja lapsen ja perheen hyvinvoinnin tukemiseen? Auttaisiko tunneyhteyden vahvistuminen koko perhettä voimaan paremmin?

Kati Sarvela kirjoittaa Traumainformoitu Työote Facebook-sivustolla näin: ”Kun lapsi saa terveen ympäristön, joka sopii hänen neurokirjon ominaisuuksillensa, hän kukoistaa riippumatta geeneistä”.

Miten voimme luoda mahdollisimman hyvän ja turvallisen kasvuympäristön lapselle, varmistaaksemme lasten hyvinvoinnin? Traumainformoitu lähestysmistapa voi tuoda terveyttä sekä lapsen että hänen perheensä elämään, ja parantaa kaikkien elämänlaatua. Kun perheen tunneilmasto vahvistuu, myös pettymyksiä on helpompi sietää – niin lasten kuin aikuistenkin. Perheen voimaantuessa myös muut arjen tukimuodot on helpompi valjastaa tehokkaaseen käyttöön.

Traumainformoitu orientaatio huomioi koetun elämän vaikutukset nykyhetkeen. Toipumisen, toivon ja psykoedukaation kautta se tuo lisätyökaluja oman hyvinvoinnin vahvistamiseen sekä arjen vakauttamiseen.

Tässä kesän erikoisjaksossa keskustelemassa psykologi ja psykoterapeutti Risto Lappeteläinen sekä Traumainformoitu Toivo -podcastin host Aster Hedman.

Risto Lappeteläinen kouluttaa lasten kanssa työskenteleviä mm. terapeuttinen ohjaaja-koulutuksen kautta. Koulutukseen voi tutustua täällä: https://www.terapeuttinenohjaaja.fi/

Kati Sarvelan oivaltava teksti neurokirjon ominaisuuksista löytyy osoitteesta: https://www.facebook.com/traumainformoitu

Vieraana Mikaela Blomqvist-Lyytikäinen. 

Mikaela Blomqvist-Lyytikäinen on mm. nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, EMDR-terapeutti sekä sensomotorisen psykoterapian psykoterapeutti. Mikaela kertoo trauman vaikutuksista lapseen, hulluksi tulemisen pelosta, dissosiaatiosta sekä toipumisesta! Mikaelan mukaan tarvitaan rauhallista, turvallista rinnallakulkijaa, jolloin traumatisoituneen henkilön persoona voi aivan kuin uudelleen järjestäytyä ja toipua.

Kuuntele koskettava Traumainformoitu toivo-podcast jakso ja laita jakoon! 

 

Kiinnostuitko? 

Dissosiaatio: Dissosiaatiohäiriöt  https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00360 

Dissosiaatio ja dissosiaatiohäiriöt, Mielenterveyden keskusliitto. https://www.mtkl.fi/mika-askarruttaa/yleisia-mielenterveyden-hairioita/psyykkiset-traumat/dissosiaatio-ja-dissosiaatiohairiot/ 

Elisa Auvisen ja Kati Sarvelan toimittama kirja Yhteinen kieli – traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen: 

https://www.adlibris.com/fi/kirja/yhteinen-kieli-9789527337646

Traumatietoisen orientaation perusperiaatteet, 4 T:tä: https://traumainformoitu.fi/2020/07/24/traumainformoitu-orientaatio-auttamistyossa/ 

Asiasanat: Ylisukupolvinen trauma, dissosiaatio, trauma, lapsuuden trauma, trauma ja keho, uskomukset, traumatietoisuus, turvattomuus, toipuminen, trauman tiedostaminen

Vieraana Suomen traumatietoisuuden pioneeri Kati Sarvela. Traumatietoinen, toipumisorientoitunut, terve yhteisö voi parhaimmillaan luoda korjaavia, terapeuttisia kokemuksia ja auttaa tervehtymään Kati Sarvela on hammaslääkäri, terapeutti, tietokirjailija ja traumatietoisuuskouluttaja. Kati on Suomen traumatietoisuuden pioneeri, olikin suuri ilo saada Kati vieraaksi Trauminformoituun toivoon!
Jaksossa keskustellaan traumatietoisesta yhteisöstä ja sen merkityksestä turvan tuojana. Kati kertoo oivaltavan ihanasti siitä, miten traumaa ei tarvitse pelätä – tietoisuuden ja ymmärryksen lisääntyessä oma traumatausta voikin kääntyä voimavaraksi.
Katin esittelyä https://www.iloajatoivoa.fi/aktivistit/kati-sarvela
Esa Saarisen ja Hämäläisen systeemiäly: http://systeemialy.aalto.fi/

Elisa Auvisen ja Kati Sarvelan toimittama kirja Yhteinen kieli – traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen:
https://www.adlibris.com/fi/kirja/yhteinen-kieli-9789527337646?gclid=CjwKCAiA76-dBhByEiwAA0_s9TIbBF-iqWBqzbf8AW6Li4T5EpMGqBWTEUqNj-Di-z8cSFsHUGSf1hoC8SYQAvD_BwE

Traumatietoisen orientaation perusperiaatteet, 4 T:tä: https://traumainformoitu.fi/2020/07/24/traumainformoitu-orientaatio-auttamistyossa/

SAMSHA, Substance abuse and mental health services administration https://www.samhsa.gov/resource/dbhis/samhsas-concept-trauma-guidance-trauma-informed-approach

Polyvagaalinen teoria. Polyvagaalinen teoria ja emotionaalinen trauma: https://www.duodecimlehti.fi/duo12910

Asiasanat: polyvagaalinen teoria, SAMSHA, traumatietoisen orientaation perusperiaatteet, systeemiäly, traumalähtöinen yhteisö, traumatietoinen yhteisö, ylivireys, alivireys, haltijatarkehä, traumatietoisen orientaation 4 T-kirjainta

Vieraana Johanna Linner. 

Jaksossa keskustellaan henkisen pahoinvoinnin ja osattomuuden juurisyistä sekä siitä, miten kipeän raskaistakin tilanteista voi toipua oikea-aikaisella, oikein kohdennetulla tuella ja toivoa löytämällä. Vieraana Johanna Linner, väitöskirjaa tekevä yhteiskuntatieteiden maisteri, sosiaalityön moniottelija.  

Kiinnostuitko? Tästä löydät linkit jaksossa esiin nostetuille sivustoille, väitöstutkimuksille ja aiheille: 

ACE-tutkimus  (adverse childhood experiences)  https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/9635069/ 

Raimo Salokankaan väitöstutkimus: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/vaitos/lapsuuden-emotionaalinen-laiminlyonti-heijastuu-aikuisian-mielenterveyteen 

Finnbrain-tutkimus, Turun yliopiston sivut ammattilaisille ja vanhemmille https://sites.utu.fi/finnbrain/oppaita-aiheesta-stressi-ja-aivot/ 

Turvakotien liitto https://ensijaturvakotienliitto.fi/apua-sinulle/apua-lahellasi/ 

Settlementti ry  https://www.perhevakivalta.fi/ 

Naisten linja https://naistenlinja.fi/naisten-linja-suomessa-ry 

Elisa Auvisen ja Kati Sarvelan toimittama kirja Yhteinen kieli – traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen: 

https://www.adlibris.com/fi/kirja/yhteinen-kieli-9789527337646?gclid=CjwKCAiA76-dBhByEiwAA0_s9TIbBF-iqWBqzbf8AW6Li4T5EpMGqBWTEUqNj-Di-z8cSFsHUGSf1hoC8SYQAvD_BwE

Heli Siltalan väitöstutkimus: https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2021/08/10-9-2021-psm-

Vieraana Johanna Tervanen

Voisiko lasten ja perheiden pahoinvoinnin taustalla ollakin se, että vanhemmat eivät itse ole ole aikanaan tulleet hoivatuiksi? Miten voisi kyetä antamaan sellaista, jota itse ei ole saanut? Miten voisimme hoivata läheisiämme, tai itseämme? Hoiva kantaa ja luo toivoa, se auttaa erityisesti lastensuojelun palveluiden piirissä olevia vanhempia luomaan parempaa suhdetta lapsiinsa. On tärkeää myös tiedostaa ja auttaa vanhempia ymmärtämään se, miten heillä voi jokin oma kriisi aktivoitua silloin, kun heidän lapsensa on saman ikäinen kuin milloin oma kipeä trauma on tapahtunut. Ensin täytyy siis kohdata ja hoivata vanhemmat, ja tukea vanhempaa hoivaamaan lasta ja itseään.

Myös auttajien oma tausta ja historia ja oman traumataakan kipukohtien tiedostaminen on tärkeää, jotta voi vaikuttavammin auttaa asiakkaita.  

Jaksossa keskustellaan lisäksi suhdeperusteisuudesta ja dialogisuudesta sekä johdatellaan traumatietoisuuden pariin yhteiskuntatieteiden maisteri Johanna Tervasen kanssa. Johanna on toiminut pitkään mm. lastensuojelun päällikkönä sekä lastensuojelun johtavana asiantuntijana Uudenmaan eri alueilla. 

Kiinnostuitko? Tästä löydät linkit jaksossa esiin nostetuille sivustoille ja aiheille:

https://www.nurmijarvenuutiset.fi/paikalliset/1536666 ”Iso osa lastensuojeluongelmista kumpuaa vanhemman omista traumoista” – Nurmijärven lastensuojelu palkittiin

Johanna Linner https://johannalinner.fi/ 

Theraplay  https://theraplay.fi/