Lähteet

Ahlström, N. (2015). Kiintymyssuhteen merkitys trauman siirtymisessä yli sukupolvien. Teoksessa A. Suokas-Cunliffe (toim). Häpeästä myötätuntoon. Näkökulmia vakavaan traumatisoitumiseen (s. 184-198). Helsinki: Traumaterapiakeskus. Ahonen, H. (2014). Music as a cure of soul – Helping helpers with vicarious trauma or burn out to empty their containers. Teoksessa: T. O’Connor, K. Lund and P. Berensden. (Toim.) Spirituality and … Lue lisää

Lopuksi

Edellä olleet artikkelit ovat esitelleet traumatietoisuuden hyötyjä sekä käyttömahdollisuuksia. On tärkeää vielä pohtia myös traumainformoidun orientaation mahdollisia sudenkuoppia. Traumainformoituun orientaatioon voi sisältyä myös riskitekijöitä. On mahdollista että vakavistakin mielenterveyden ongelmista kärsivä henkilö jää ilman apua, jos traumainformoitua lähestymistapaa sovelletaan lääkkeenä kaikkiin vaivoihin. Traumainformoitu hoito ei saisi koskaan muodostua keinoksi, jolla vakavia ongelmia siirretään pois näköpiiristä … Lue lisää

5. Traumainformoitu työote resilienssin ja posttraumaattisen kasvun vahvistajana

Traumaattisia tilanteita läpikäyneillä henkilöillä hyvinvoinnin tukeminen resilienssin vahvistamisen kautta on erityisen tärkeää.  Auttamistyössä ollaan usein kivun äärellä. Traumainformoitu orientaatio tuo resilienssin vahvistamiseen sekä posttraumaattisen kasvun tukemiseen oman vahvan lisänsä (McClathey & Raven 2017). Resilienssi eli kyvykkyys selviytyä vastoinkäymisistä alkaa muotoutumaan jo varhaislapsuudessa. Kyky kokea elämä merkityksellisenä ja usko omaan pärjäämiseen vahvistaa resilienssiä. Perimä, persoonallisuus ja … Lue lisää

6. Auttajan hyvinvointi ja traumainformoitu orientaatio

Traumainformoidun näkökulman ydintä on luoda työyhteisö, jossa sekä työntekijöiden että asiakkaiden uudelleen traumatisoituminen minimoidaan ja heidän hyvinvointiaan vahvistetaan monin tavoin (Hales, Nochajski, Green, Hitzel & Woike-Kanga 2017.) Traumatietoinen näkökulma tuo lisää työkaluja niin asiakkaan toimintamallien ymmärtämiseen kuin oman työhyvinvoinnin ylläpitämiseen. Sijaistraumatisoituminen tapahtuu pääosin samojen mekanismien mukaisesti kuin emotionaalinen traumatisoituminen, eli traumatietoisuus auttaa myös työntekijää itseään … Lue lisää

Johdanto

Tämän oppaan tarkoituksena on esitellä traumainformoidun orientaation voimauttavaa vaikutusta auttamistyön kentällä. Moni meistä kärsii jonkinasteisesta traumasta. Joillakin kipeistä asioista puhuminen nostaa mieleen ehkä tavoittamatonta epämukavuutta sekä ahdistusta ja koko aiheen haluaisi mielellään sivuuttaa. Traumaymmärrys tuo lisää tietoa sekä asiakkaan että oman toiminnan tarkasteluun ja toivon löytämiseen.  Traumainformoitu orientaatio on vankalla tutkimustiedolla perusteltavissa oleva toimintamalli, ajattelutapa … Lue lisää

7. Traumasensitiivinen teologia

Traumaisensitiivinen teologia on traumatietoisen ajattalelutavan toteuttamista seurakuntakontekstissa. “Traumalasit” ovat teoreettinen kehys, eettinen päätös ja ohjenuora, joka ulottuu pastoraalisen toiminnan eri osa-alueille. (Baldwin 2018, 6). Kirkon perustehtävänä on sanan julistamisen ja sakramenttien lisäksi lähimmäisen rakkauden osoittaminen (KL 1:2). Kirkon koulutuskeskuksen johtaja Kari Kopperi määrittelee seurakunnan perustehtävän osuvasti näin: “Kirkon tehtävä on toimia niin, että ihmiset uskaltaisivat … Lue lisää

4. Traumatietoisuuden merkitys varhaiskasvatuksessa ja perhetyössä

Mitä traumatietoinen orientaatio tarkoittaa varhaiskasvatuksessa ja perhetyössä?  – Ennen kaikkea henkilökunnan täytyy olla tietoisia traumaattisten kokemusten ja niiden vaikutuksen moninaisuudesta niin lasten, vanhempien kuin henkilökunnankin kohdalla, ajattelee FM, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, lastentarhanopettaja, Internal Family Systems -terapiaohjaaja sekä kirjallisuusterapiaohjaaja Elisa Auvinen. – Tunnehaavojen synty ja se miten ne näkyvät ihmisissä, on usein hyvin monimuotoista, Elisa … Lue lisää

1. Traumainformoitu orientaatio auttamistyössä

Traumainformoitu orientaatio auttamistyössä on ymmärrystä ja tietoisuutta emotionaalisen trauman vaikutuksesta yksilön kykyyn olla oman elämänsä aktiivinen toimija. Näkemällä yksilöiden vahingollisen käyttäytymisen eli oireilun taakse ja ymmärtämällä taustalla vaikuttavat syyt – psyykkisen trauman aiheuttamat jopa neurobiologiset muutokset – voimme toteuttaa vaikuttavampaa ja tehokkaampaa auttamistyötä (Leitch 2017). Traumatietoinen näkökulma pyrkii vakauttamaan yksilön arkea ja vahvistamaan asiakkaan voimaantumista … Lue lisää

3. ACE- eli lapsuuden ajan haitalliset kokemukset ja niiden merkitys

Lapsena koettu vahingollinen, niin sanottu myrkyllinen stressi (esimerkiksi vanhempien päihde- tai mielenterveysongelma tai lapsen kokemus kaltoinkohtelusta), vaikuttaa monella tavalla pitkälle aikuisiän terveyteen. Kipeiden tapahtumien vaikutukset korostuvat erityisesti lapsen jäädessä vaille läheisen aikuisen tarjoamaa vakautta ja turvaa. Lapsuuden ajan haitalliset kokemukset (englanniksi adverse childhood experiences eli ACE) tarkoittavat lapsuudessa tapahtunutta lapsen kehitykseen vahingollisesti vaikuttavaa tapahtumaa, muun muassa … Lue lisää