aster Ahlström, N. (2015). Kiintymyssuhteen merkitys trauman siirtymisessä yli sukupolvien. Teoksessa A. Suokas-Cunliffe (toim). Häpeästä myötätuntoon. Näkökulmia vakavaan traumatisoitumiseen (s. 184-198). Helsinki: Traumaterapiakeskus. Ahonen, H. (2014). Music as a cure of soul – Helping helpers with vicarious trauma or burn out to empty their containers. Teoksessa: T. O’Connor, K. Lund and P. Berensden. (Toim.) Spirituality and … Lue lisää
Päivitetty 08/26 Edellä olevissa artikkeleissa on tarkasteltu traumatietoisuuden merkitystä auttamistyössä, kasvatuksessa, yhteisöissä ja seurakunnissa. Traumainformoitu työote voi lisätä ymmärrystä, vahvistaa turvallisuutta ja auttaa rakentamaan yhteyttä. Samalla on tärkeää tunnistaa myös sen mahdolliset sudenkuopat. Traumainformoitu työote ei ole lääke kaikkiin vaikeuksiin eikä selitysmalli kaikelle ihmisen oireilulle. Vakavista mielenterveyden ongelmista kärsivä ihminen voi jäädä ilman tarvitsemaansa hoitoa, … Lue lisää
Päivitetty 08/26 Toipuminen ei tarkoita paluuta entiseen Auttamistyössä ollaan usein kivun, menetysten ja sellaisten kokemusten äärellä, joita ihminen ei olisi koskaan valinnut. Traumainformoitu työote tuo näihin kohtaamisiin ymmärrystä, turvallisuutta ja toivoa. Se ei lupaa, että vaikeista kokemuksista seuraa jotakin hyvää. Sen sijaan traumatietoisuus auttaa luomaan olosuhteita, joissa elämä voi vähitellen jatkua ja ihminen löytää omat … Lue lisää
Päivitetty 08/26 Myös auttaja tarvitsee suojaa Traumainformoidun näkökulman ydintä on luoda työyhteisö, jossa sekä työntekijöiden että asiakkaiden uudelleentraumatisoitumisen riskiä vähennetään ja heidän hyvinvointiaan vahvistetaan monin tavoin (Hales, Nochajski, Green, Hitzel & Woike-Kanga 2017). Traumatietoinen näkökulma tarjoaa työkaluja sekä asiakkaan toimintamallien ymmärtämiseen että oman työhyvinvoinnin ylläpitämiseen. Auttamistyössä kohdataan ihmisten kipua, menetyksiä, turvattomuutta ja joskus hyvinkin järkyttäviä … Lue lisää
Päivitetty 07/2026 Traumainformoitu orientaatio on tutkimustiedolla perusteltavissa oleva toimintamalli, ajattelutapa ja näkökulma, joka tuo oman arvokkaan lisänsä auttamistyön eri muotoihin. Orientaatio pyrkii vahvistamaan asiakkaan ja auttajan hyvinvointia. Päämääränä on arjen vakauttaminen tukemalla voimaantumista ja vireystilan säätelyn oppimista. Traumainformoitu orientaatio on tapa tarkastella ihmistä, kohtaamista ja palveluja ymmärtäen, että vaikeat, haavoittavat ja traumaattiset kokemukset voivat vaikuttaa … Lue lisää
Päivitetty 08/26 Hengellisyys voi sekä hoitaa että satuttaa Traumasensitiivinen teologia tarkoittaa traumatietoisen ajattelutavan toteuttamista seurakuntakontekstissa. Traumalasit muodostavat teoreettisen kehyksen, eettisen päätöksen ja käytännöllisen ohjenuoran, joka ulottuu pastoraalisen toiminnan eri osa-alueille (Baldwin 2018, 6). Kirkon perustehtävänä on sanan julistamisen ja sakramenttien lisäksi lähimmäisenrakkauden toteuttaminen. Kirkon koulutuskeskuksen johtajana toiminut Kari Kopperi on määritellyt seurakunnan perustehtävää osuvasti: kirkon … Lue lisää
Päivitetty 08/26 Traumatietoisuuden merkitys varhaiskasvatuksessa ja perhetyössä Turvaa lapsille – suojaa myös kasvattajille Varhaiskasvatuksessa lapsen fyysisestä hyvinvoinnista huolehditaan hyvin konkreettisesti. Sadesäällä tarkistetaan, että lapsella on vedenpitävät vaatteet ja kuivat sukat. Pakkasella varmistetaan lämmin kerrospukeutuminen, helteellä etsitään varjoa ja muistetaan juominen. Samalla kasvattajan on huolehdittava myös omasta suojastaan ja toimintakyvystään. Lapsia voi olla hankalaa pitää kuivina … Lue lisää
Traumainformoitu työote tai traumainformoitu orientaatio on tapa ymmärtää ihmistä, hänen toimintaansa ja avun tarpeitaan osana yksilön elämänhistoriaa ja nykyistä elämäntilannettaan. Lähtökohtana on tietoisuus siitä, että traumaattiset kriisit ja muut kuormittavat kokemukset voivat vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin, toimintakykyyn, ihmissuhteisiin sekä kykyyn käyttää tarjolla olevia palveluja. Traumainformoitu orientaatio ei tarkoita sitä, että jokaisen ihmisen oletettaisiin traumatisoituneen. Se ei … Lue lisää
Päivitetty 07/2026 Traumainformoidun työotteen yhtenä tärkeänä tietoperustana on ymmärrys lapsuuden haitallisten kokemusten eli ACE-kokemusten merkityksestä. ACE-kokemukset (adverse childhood experiences) voivat vaikuttaa merkittävästi terveyteen, ihmissuhteisiin ja niihin keinoihin, joilla ihminen pyrkii selviytymään kuormittavista tilanteista. Ne eivät kuitenkaan yksin määritä sitä, millaiseksi elämä muodostuu. ACE-ymmärrys auttaa tunnistamaan lapsuuden haitallisiin kokemuksiin liittyviä riskejä ja ehkäisemään niiden mahdollisia seurauksia. … Lue lisää
Päivitetty 07/2026 Traumaattiset kokemukset voivat vaikuttaa ihmiseen vielä pitkään tapahtumien jälkeen. Vaikutukset voivat näkyä tunteissa, kehossa, muistissa, oppimisessa, ihmissuhteissa ja siinä, kuinka turvalliseksi maailma koetaan. Seuraukset eivät kuitenkaan ole kaikille samanlaisia, eikä traumaattinen kokemus automaattisesti johda traumaperäiseen stressihäiriöön tai pysyvään toimintakyvyn heikkenemiseen. On myös tärkeä tiedostaa, että traumatisoituminen ei ole välttämättä vain paha tai huono … Lue lisää
