Mikä ihmeen traumainformormoitu koulu? Vieraana erityisopettaja, resetti-kouluttaja Kirsi Strohbehn
Mitä ihmettä tarkoittaa traumainformoitu koulu?
Kirsi Strohbehn, erityisopettaja ja Resetti-kouluttaja tutustui traumainformoidun koulun malliin työskennellessään haastavasti käyttäytyvien oppilaiden kanssa, joilla usein on runsaasti myös erilaisia tunne-elämän ongelmia. Tosin Kirsi ei haluaisi oppilaitaan hankaliksi nimittää, hän käyttäisi uhmakkaista, manipuloivista ja käyttäytymishäiriöisistä oppilaista nimitystä “erityistä rakkautta tarvitsevat oppilaat”.
Kirsi ajattelee, että traumainformoituun kouluun kuuluu oleellisesti kaksi ulottuvuutta. Ensimmäiseksi tarvitaan ymmärrystä trauman vaikutuksista ihmisen neurobiologialle, ja toiseksi tietoisuutta niistä peruspilareista, joiden varaan traumainformoitua koulutyötä voidaan rakentaa.
Tästä pääset lukemaan trauman vaikutuksista: https://traumainformoitu.fi/traumalla-voi-olla-pitkakestoiset-seuraukset/
Traumainformoitu koulu-ajattelun mukaisesti monella luokkahuoneen oppilaalla voi olla mukanaan traumataakkaa, kehityksellistä traumaa, joka vaikuttaa kaikkeen koulutyöhön. Emotionaalinen trauma voi vaikuttaa sekä oppilaan käyttäytymiseen että akateemisiin suorituksiin.
Traumainformoidun koulun peruspilareita on kolme. Koulussa täytyy olla turvallisuuden lisäksi turvan tunne. Kaikkien aikuisten tulee sitoutua tähän. Toiseksi, oppilaan valinnanvapautta tulee mahdollisuuksien mukaan hyödyntää. Kolmanneksi, oppilaiden ja opettajien välillä täytyy vallita yhteys. Monet oppilaista ovat oppineet, että aikuisiin ei voi luottaa, eikä tästä poisoppiminen ole helppoa eikä aina mahdollistakaan. Lopuksi, kanssasäätely on tärkeää. Koska emotionaalinen traumatisoituminen on vaikuttanut oppilaan kykyyn säädellä tunteitaan ja mielentilojaan, tarvitaan turvallista aikuista tukemaan ja ohjaamaan oppilasta oppimaan säätelyä. Oma rauhallisuus on tässä oleellista, silloin hyödynnetään peilisolujen tuomaa apua kahden ihmisen välisessä vuorovaikutuksessa.
Kirsi kuulee usein sanottavan, että “opettajan tehtävä on vain opettaa”. Tämä on totta, mutta jos ymmärretään vahingollisten kokemuksien vaikutukset oppilaan kyvylle oppia, voidaan nimenomaan juuri opettamista tehostaa, jos traumainformoidun orientaation periaatteita hyödynnetään myös koulutyössä.
– Jos tiedettäisiin ja ymmärrettäisiin niitä kokemuksia, joita esimerkiksi väkivaltaisesti oirehtivilla lapsilla on, voisimme nähdä hankalat käytösmallit ensisijaisesti selviytymiskeinoina. Lapsi tai nuori on ehkä tarvinnut vahingollisia toimintatapoja jokapäiväisessä arjessaan aikaisemmin. Nämä oppilaat ovat niitä, jotka kaikkein helpoimmin suljetaan ulkopuolelle. Heille sanotaan, että “sinä et saa osallistua tähän ja tähän”, kun juuri he tarvitsivat yhteyttä, turvallisuutta ja kanssasäätelyä turvallisen aikuisen kanssa, Kirsi jatkaa.
– Se, miten me valitsemme sanamme puhuttaessa näistä lapsista on äärimmäisen tärkeää, koska käyttämämme kieli luo todellisuutta ja ennen kaikkea sitä tapaa, jolla me oppilaisiin suhtaudumme. Valitsemmeko puhua esimerkiksi omaehtoisista, joustamattomista lapsista, vai ymmärrämmekö, että käyttäytymisen takana on ehkä oppilas, joka on ollut jossakin aikaisemmassa traumaattisessa tilanteessaan täysin voimaton.
Näistä kirjoista löydät lisätietoa traumainformoidusta koulusta. Jos olet opettaja, tarkista koulusi opettajanhuoneen kirjahylly, monia näistä teoksista tulisi löytyä sieltä:
Tulistuva lapsi by Ross W. Greene, englanniksi ”The Explosive Child”.
Lost at School by Ross W. Greene (suomeksi Koulun hukkaamat lapset)
Lost & Found, helping behaviorally challenging students by Ross W. Greene.
Creating Trauma-Informed Schools by Eileen A. Dombo ja Christine Anlauf Sabatino
Piia Ruudun tekemä materiaali Resetti-toiminnasta:
https://www.valteri.fi/tuote/resetti-perheluokista-tukea-kasvatustilanteisiin-kotona-koulussa-ja-varhaiskasvatuksessa-resetti-toiminta-2017-2020/
Myös hakusanoilla trauma informed school löytyy netistä paljon hyvää tietoa.
Tunnehaavojen paraneminen tukee nepsy-oireiden vähenemistä. Vieraana Risto Lappeteläinen, psykologi ja psykoterapeutti
Neurokirjon haasteisiin liittyvä oireilu tuntuu lisääntyvän koko ajan. Syyt neurokirjon häiriöille ovat moninaiset. Voisiko tunnehoiva ja traumainformoitu näkökulma tuoda lisätyökaluja lapsen ja perheen hyvinvoinnin tukemiseen? Auttaisiko tunneyhteyden vahvistuminen koko perhettä voimaan paremmin?
Kati Sarvela kirjoittaa Traumainformoitu Työote Facebook-sivustolla näin: ”Kun lapsi saa terveen ympäristön, joka sopii hänen neurokirjon ominaisuuksillensa, hän kukoistaa riippumatta geeneistä”.
Miten voimme luoda mahdollisimman hyvän ja turvallisen kasvuympäristön lapselle, varmistaaksemme lasten hyvinvoinnin? Traumainformoitu lähestysmistapa voi tuoda terveyttä sekä lapsen että hänen perheensä elämään, ja parantaa kaikkien elämänlaatua. Kun perheen tunneilmasto vahvistuu, myös pettymyksiä on helpompi sietää – niin lasten kuin aikuistenkin. Perheen voimaantuessa myös muut arjen tukimuodot on helpompi valjastaa tehokkaaseen käyttöön.
Traumainformoitu orientaatio huomioi koetun elämän vaikutukset nykyhetkeen. Toipumisen, toivon ja psykoedukaation kautta se tuo lisätyökaluja oman hyvinvoinnin vahvistamiseen sekä arjen vakauttamiseen.
Tässä kesän erikoisjaksossa keskustelemassa psykologi ja psykoterapeutti Risto Lappeteläinen sekä Traumainformoitu Toivo -podcastin host Aster Hedman.
Risto Lappeteläinen kouluttaa lasten kanssa työskenteleviä mm. terapeuttinen ohjaaja-koulutuksen kautta. Koulutukseen voi tutustua täällä: https://www.terapeuttinenohjaaja.fi/
Kati Sarvelan oivaltava teksti neurokirjon ominaisuuksista löytyy osoitteesta: https://www.facebook.com/traumainformoitu
Auttajan hyvinvoinnista huolehtiminen toipumisen tukena. Vieraana Saku Sutelainen, Suomen Palopäällystöliiton erityisasiantuntija
Vieraana Saku Sutelainen. Keskustelua auttajan omasta jaksamisesta ja uupumuksen merkkien tunnistamisesta. Miksi niin usein painamme vain enemmän kaasua, kun huomaamme että pitäisi rauhoittua oman jaksamisen ja hyvinvoinnin äärelle? Miksi hiljentyminen on joskus niin vaikeaa?
Jaksossa vieraana Suomen Palopäällystöliiton erityisasiantuntija, juuri päättyneen Mental Fire Fit-hankkeen projektipäällikkö Saku Sutelainen.
Siitä on puhuttava, mistä on vaiettu. Asioiden esille tuominen voi olla ainoa keino, jonka avulla päästä eteenpäin toipumisessa ja katkaista sukupolvien kipeitä kahleita. Jostakin – ehkä tiedostamattomastakin – kipeästä epäonnistumisen kokemuksesta voi muodostua este, jolloin ei enää kyetä olemaan läsnä lähellä oleville, pienen lapsen häpeäkokemuksen huutaessa taustalla pelkoaan.
Jaksossa koskettavaa keskustelua muun muassa niistä tilanteista, joissa Sakun oli hankalaa toimia pelastajana oman taustansa vuoksi. Uskaltamalla tutkistella omaa elettyä elämäänsä löydämme avaimia toimia tietoisemmin ja terveemmin tänään ja huomenna.
Saku Sutelainen luotsaa pelastusalan jälkipurku- ja vertaispurku toimintaa. Kipeiden tilanteiden purku ja läpikäyminen turvallisella tavalla on osoittautunut vaikuttavaksi keinoksi tukea auttajan hyvinvointia ja työssä jaksamista.
http://94.237.117.184/~spplfi/palvelut/asiantuntijatoiminta/hankkeet/mentalfirefit/https://www.palosuojelurahasto.fi/ufaqs/mentalfirefit-kun-palo-sammuu-voi-mieli-jaada-kytemaan-suomen-palopaallystoliitto-ry
Dialogin parantava voima. Vieraana Jaakko Seikkula, kliininen psykologi ja psykoterapian professori
Vieraana Jaakko Seikkula.
Dialogi – aito kohtaaminen ja toisen kuuleminen – on todella parantavaa! Tarvitsemme kannattelevampaa ja hoitavampaa kohtaamista niin arkeen kuin ammattikohtaamisiinkin. Jo se, että tulee kuulluksi on usein voimaannuttavaa.
Jaakko Seikkula on kliininen psykologi ja psykoterapian professori. Hän on ollut kehittämässä dialogista, kohtaavaa hoitomallia. Seikkula on uskaltanut kritisoida psykiatrisessa hoidossa olleita asiakasta ohittavia käytänteitä, ja on tuonut esille dialogin parantavaa voimaa monelta eri kulmalta. Hän on ollut luomassa niin sanottua Keroputaan (avoimen dialogin) mallia, jossa psykoosipotilaiden hoidossa saavutettiin hyviä tuloksia kun sekä potilaat että heidän läheisensä otettiin hoidon suunnitteluun mukaan ja potilaita kuultiin. Keroputaan mallissa ajatellaan, että potilaiden kokemuksilla ja ajatuksilla, jopa harhoilla, on merkittävä sanomansa myös heidän aiempaan kokemusmaailmaansa, esimerkiksi heidän kokemiinsa traumaattisiin kokemuksiin nähden. Useiden tutkimusten mukaan avoimen dialogin malli on paitsi parantanut potilaiden hyvinvointia esimerkiksi työkyvyn palautumisessa mitattuna, mutta myös ollut merkittävä potilaan toimijuutta ja voimaantumista lisäävä hoitomalli.
Traumainformoidun mallin – jossa dialogisuudella ja ihmisläheisellä, kunnioittavalla kohtaamisella on tärkeä rooli – kannattajana tuntuu vaikealta kuvitella psykiatrista hoitotyötä, jossa potilasta ei kuunnella. Toivon, että avoimen dialogin malli voisi olla tulevaisuudessa mukana kaikessa sotetyössä!
Jaakko Seikkula on ollut mukana kirjoittamassa tai kirjoittanut monia oivaltavia tekstejä, joihin jokaisen auttamis- ja ihmistyöntekijän olisi hyvä tutustua. Omassa opiskelussani ja myöhemmin työssäni Seikkulan tekstit ovat olleet isossa roolissa. Se, että kohdataan ihminen inhimillisesti, omassa verkostossaan on mielestäni ensisijaisen merkittävää myös hoidon ja asiakassuhteen onnistumisen kannalta. Ihminen on aina enemmän kuin hänen oireensa tai diagnoosinsa.
Kiinnostuitko?
Jaakko Seikkula: Dialogi parantaa, mutta miksi? Kuva ja mieli 2023.
Tom Erik Arnkil & Jaakko Seikkula: “Nehän kuunteli meitä”. Dialogeja monissa suhteissa. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2015.
Mielen moninaisuus ja sisäisen perheen systeemiteoria. Vieraana Ritva Ropponen, traumapsykoterapeutti ja traumapsykoterapeutti kouluttaja
Traumapsykoterapeutti ja traumapsykoterapeutti kouluttaja Ritva Ropponen keskustelemassa traumatisoitumisen seurauksista, häpeän kokemisesta ja häpeän tunteen välttelemisestä. Ritvan erityisosaamiseen kuuluu niin sanottu IFS eli sisäisen perheen systeemiteoria. Sisäisen perheen teoria antaa runsaasti työkaluja niin oman hyvinvoinnin edistämiseen kuin kanssamatkaajien tukemiseen traumasta toipumisessa.
Jaksossa nostetaan esille myös terapeuttisen, kuntouttavan arjen sisältöjä esimerkiksi lastensuojelulaitoksessa tai muussa kuntouttavassa laitostyössä.
Kiinnostuitko? Sisäisen perheen teoriasta voi lukea lisää esimerkiksi Elisa Auvisen ja Kati Sarvelan toimittamasta kirjasta Yhteinen kieli – traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen:
https://www.adlibris.com/fi/kirja/yhteinen-kieli-9789527337646?gclid=CjwKCAiA76-dBhByEiwAA0_s9TIbBF-iqWBqzbf8AW6Li4T5EpMGqBWTEUqNj-Di-z8cSFsHUGSf1hoC8SYQAvD_BwE
Teorian kehittäjän, Richard Schwartzin sivusto aiheesta (englanniksi) https://ifs-institute.com/
Traumatietoisuus lapsen varhaisten vuosien toivona ja tukena. Vieraana Minna Katajamäki, varhaiskasvatuksen opettaja, tunnetaito-ohjaaja, valmentaja ja kouluttaja
Vieraana Minna Katajamäki.
Traumatisoituminen voi vahingoittaa lapsen itsesäätelykykyä. Jos ymmärrämme, että lapsen haitallinen käyttäytyminen voikin johtua lapsen kohtaamista hankalista elämäntilanteista, ja lapsi toimii parhaalla mahdollisella tavalla tilanteeseensa nähden, oma suhtautusmistapamme lapseen ja hänen läheisiinsä muuttuu.
Turvattomuuden tunne ja siitä seuraava vahingollinen stressi saavat lapsen kehittyvässä mielessä aikaan monimutkaisia neurobiologisia muutoksia, jotka voivat vaikuttaa lapsen kognitiivisiin kykyihin sekä tunteiden säätelyyn. Lapsi voi tulkita tavallisetkin tilanteet uhkaaviksi. Varuillaan olo saa lapsen reagoimaan epänormaaleilla tavoilla, esimerkiksi uhmakkuudella ja ali- tai ylivirittyneellä käytöksellä.
Lapsi tarvitsee runsaasti aikuisen tukea ja lämmintä kohtaamista, sydänyhteyttä! Minna Katajamäki on varhaiskasvatuksen opettaja, tunnetaito-ohjaaja, valmentaja ja kouluttaja.
Kiinnostuitko?
Minna Katajamäen kirjoitus sydänyhteydestä: https://lapsennimi.com/2018/12/sydanyhteys/
Voimasatuja aikuisille. Minna Katajamäki (kirjoittaja) ja Anna Häyrynen (kuvittaja). Kustantaja Basam Books, 2022.
Tietoa traumatisoitumisen vaikutuksesta lapseen: https://traumainformoitu.fi/traumatietoisuuden-merkitys-varhaiskasvatuksessa/
Tietoa traumatisoitumisen vaikutuksien ja nepsy-oireiden samankaltaisuudesta (englanniksi):
https://www.childdevelopmentclinic.com.au/adhd-and-complex-trauma.html
https://www.nctsn.org/sites/default/files/resources/is_it_adhd_or_child_traumatic_stress.pdf
Artikkeli itsemyötätunnosta YHTS:n sivuilta: https://www.yths.fi/terveystieto/mielenterveys/itsemyotatunto/
Asiasanat: trauma ja lapsuus, traumatietoinen varhaiskasvatus, trauman vaikutukset, itsemyötätunto, sydänyhteys, tunnekuorma
Lisää traumatietoutta opiskelun kautta. Vieraana Minna Kuvajainen, sosiaali- ja terveysalan lehtori
Vieraana Minna Kuvajainen! Minna toimii sosiaali- ja terveysalan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa sekä Campus-onlinen avoimen ammattikorkeakoulun kursseilla. Traumainformoitu toivo-podcastissa Minna kertoo, miten tärkeää sosiaalialan opiskelijoiden on saada koulutusta ja ymmärrystä traumatietoisesta työotteesta, jotta he voivat huolehtia kokonaisvaltaisemmin paitsi omasta hyvinvoinnistaan, myös asiakkaiden todellisesta valtaantumisesta ja voimaantumisesta. Traumatietoisuus tukee myös työntekijän omien itsesäätelykeinojen kehittymistä ja ymmärrystä omista reaktioista, puhumattakaan siitä, mitä traumatietoisella orientaatiolla on annettavana esimerkiksi niille traumatisoituneille lapsille, joita sosiaalialan töissä kohdataan.
Kiinnostuitko? Täältä löydät lisää tietoa jakson aiheista:
Avoimessa AMKissa oleva verkkokurssi ”Traumainformoitu lähestymistapa sosiaali- ja terveysalalla 5 op”
https://www.lab.fi/fi/koulutus/traumainformoitu-lahestymistapa-sosiaali-ja-terveysalalla-4
Helmikuun 2. päivä ilmestyi kirja ”Traumainformoitu työote”, jossa on myös Minnan artikkeli ”Traumainformoidun työotteen oppiminen ja opettaminen ammattikorkeakoulussa”. Artikkelissa on kuvausta traumainformoidun työotteen oppimisesta ja pari harjoitusta.
https://www.ps-kustannus.fi/Johanna-Linner-Matikka/Traumainformoitu-ty%C3%B6ote.html
Kirja, jossa kuvataan aivojen osia vahtikoiran (mantelitumake), pöllön (etuotsalohko) ja Turso-norsun avulla:
Sainio, T., Pajulahti, R. & Sajaniemi, N. 2020: Näin tuet lapsen itsesäätelyä. Hyvinvoinnin pedagogiikka varhaiskasvatuksessa. PS-kustannus.
Asiasanat: traumatietoisuus, itsesäätelytaidot, traumainformoitu työote, opiskelijan hyvinvointi, traumainformoitu sosionomi, hyvinvoiva sosionomi,
Toipumisorientoitunut yhteisö. Vieraana Kati Sarvela, hammaslääkäri, terapeutti, tietokirjailija ja traumatietoisuuskouluttaja
Vieraana Suomen traumatietoisuuden pioneeri Kati Sarvela. Traumatietoinen, toipumisorientoitunut, terve yhteisö voi parhaimmillaan luoda korjaavia, terapeuttisia kokemuksia ja auttaa tervehtymään Kati Sarvela on hammaslääkäri, terapeutti, tietokirjailija ja traumatietoisuuskouluttaja. Kati on Suomen traumatietoisuuden pioneeri, olikin suuri ilo saada Kati vieraaksi Trauminformoituun toivoon!
Jaksossa keskustellaan traumatietoisesta yhteisöstä ja sen merkityksestä turvan tuojana. Kati kertoo oivaltavan ihanasti siitä, miten traumaa ei tarvitse pelätä – tietoisuuden ja ymmärryksen lisääntyessä oma traumatausta voikin kääntyä voimavaraksi.
Katin esittelyä https://www.iloajatoivoa.fi/aktivistit/kati-sarvela
Esa Saarisen ja Hämäläisen systeemiäly: http://systeemialy.aalto.fi/
Elisa Auvisen ja Kati Sarvelan toimittama kirja Yhteinen kieli – traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen:
https://www.adlibris.com/fi/kirja/yhteinen-kieli-9789527337646?gclid=CjwKCAiA76-dBhByEiwAA0_s9TIbBF-iqWBqzbf8AW6Li4T5EpMGqBWTEUqNj-Di-z8cSFsHUGSf1hoC8SYQAvD_BwE
Traumatietoisen orientaation perusperiaatteet, 4 T:tä: https://traumainformoitu.fi/2020/07/24/traumainformoitu-orientaatio-auttamistyossa/
SAMSHA, Substance abuse and mental health services administration https://www.samhsa.gov/resource/dbhis/samhsas-concept-trauma-guidance-trauma-informed-approach
Polyvagaalinen teoria. Polyvagaalinen teoria ja emotionaalinen trauma: https://www.duodecimlehti.fi/duo12910
Asiasanat: polyvagaalinen teoria, SAMSHA, traumatietoisen orientaation perusperiaatteet, systeemiäly, traumalähtöinen yhteisö, traumatietoinen yhteisö, ylivireys, alivireys, haltijatarkehä, traumatietoisen orientaation 4 T-kirjainta
Hoiva - trauman parantaja. Vieraana Johanna Tervanen, YTM, sosiaalityöntekijä ja johtava asiantuntija
Vieraana Johanna Tervanen
Voisiko lasten ja perheiden pahoinvoinnin taustalla ollakin se, että vanhemmat eivät itse ole ole aikanaan tulleet hoivatuiksi? Miten voisi kyetä antamaan sellaista, jota itse ei ole saanut? Miten voisimme hoivata läheisiämme, tai itseämme? Hoiva kantaa ja luo toivoa, se auttaa erityisesti lastensuojelun palveluiden piirissä olevia vanhempia luomaan parempaa suhdetta lapsiinsa. On tärkeää myös tiedostaa ja auttaa vanhempia ymmärtämään se, miten heillä voi jokin oma kriisi aktivoitua silloin, kun heidän lapsensa on saman ikäinen kuin milloin oma kipeä trauma on tapahtunut. Ensin täytyy siis kohdata ja hoivata vanhemmat, ja tukea vanhempaa hoivaamaan lasta ja itseään.
Myös auttajien oma tausta ja historia ja oman traumataakan kipukohtien tiedostaminen on tärkeää, jotta voi vaikuttavammin auttaa asiakkaita.
Jaksossa keskustellaan lisäksi suhdeperusteisuudesta ja dialogisuudesta sekä johdatellaan traumatietoisuuden pariin yhteiskuntatieteiden maisteri Johanna Tervasen kanssa. Johanna on toiminut pitkään mm. lastensuojelun päällikkönä sekä lastensuojelun johtavana asiantuntijana Uudenmaan eri alueilla.
Kiinnostuitko? Tästä löydät linkit jaksossa esiin nostetuille sivustoille ja aiheille:
https://www.nurmijarvenuutiset.fi/paikalliset/1536666 ”Iso osa lastensuojeluongelmista kumpuaa vanhemman omista traumoista” – Nurmijärven lastensuojelu palkittiin
Johanna Linner https://johannalinner.fi/
Theraplay https://theraplay.fi/